perjantai 29. elokuuta 2014

Tervepä terve, imperlatiivi!

Jotkin asiat äidinkielessämme ovat harmillisen vaikeita. Eräitä näistä ovat aikamuodot, joita tavataan myös monessa muussa kielessä yllättävän usein. Kuulemani mukaan oppilaat ovat kuitenkin monesti sitä mieltä, ettei niitä ole opetettu ikinä, tai jos on, ei niitä tarvitsisi olla olemassakaan, sen verran turhia ovat ja vaivoina pyörivät. Samoin minä ajattelen esimerkiksi matematiikan tunneista, joilla ratkaistaan avaruudessa akselinsa ympäri pyörähtelevien kappaleiden tilavuuksia.

Verbin aikamuodot opetetaan ensimmäisen kerran alakoulussa, ja sen jälkeen niitä vielä kertaillaan seitsemännen luokan alussa. Kahdeksannella oletus on, että homma on jo hallussa. Mutta ei ole. Kuka niitä imperlatiiveja nyt muka pistoja tai kokeita kauemmin muistaa? Paras vastaus aikamuotoja kysyttäessä on kuitenkin ollut seuraava: "Aikamuotoja ovat aamu, iltapäivä, päivä ja ilta." Mitenkäs tuon nyt menee kiistämään?

Myös sukukielet tuottavat joskus hankaluuksia, sillä kielisukulaisryhmämme ovat pieniä, hieman tuntemattomia, siten vaikeasti muistettavia ja muutenkin monen kiinnostamattomuusalueella. Viro ja karjala menevät useimmiten kaikilla oikein, mutta läheisiksi kielisukulaisiksemme on mainittu monen monta kertaa paitsi saksa, venäjä ja mandariinikiina myös vappa, veppä, vitja, vetjä, vamma ja inkeriini.

Hauskimmista vastauksista mieleeni on jäänyt myös täydennystehtävä, jossa luovuudesta ei saa lisäpisteitä, mutta kyllä opettajan mieltä enemmän arvaukset lohduttavat kuin tyhjät rivit.

Suomen kansallisrunoilija on __________ __________ __________. Hänen tärkein teoksensa on myös kotipaikkakuntaammekin koskettava ___________ ___________ ___________. Se alkaa runolla ____________.

"Suomen kansallisrunoilija on En Kyllä Muista. Hänen tärkein teoksensa on kotipaikkakuntaammekin koskettava Pelastakaa sotamies Ryan. Se alkaa runolla Tervepä terve."

Aivan mahtavaa. Luovuus on aina hyvästä, ja tuo oppilas pääsee elämässään pitkälle!

Paras juttu on silti oppilaiden kertoma tositarina siitä, miten eräs heistä oli seitsemännellä luokalla erehtynyt biologian kokeessa tarkoituksesta. Kokeessahan on heti ensimmäisenä ylhäällä tyhjä viiva oppilaan nimeä ja luokkaa varten. Siihen sitten vain nimi, ei siinä mitään, hihat ylös ja
tehtäviä eteenpäin. Kun opettaja oli kotona ottanut laukustaan koepinkan ja alkanut niitä korjata, oli oppilaan nimen vieressä "Nähnyt"-kohdassa lueteltu viivalle luontohavaintoja.

Nähnyt: kettuja, pöllöjä, ilveksiä (eläintarhassa).





8 kommenttia:

  1. *Eräät näistä ovat? :)

    Äidinkielen kirjoituksiin on enää pari viikkoa! Toivottavasti siellä kukkisi luovuus minulla. Kevään kokeessa onnistuin tulkitsemaan novellin idean täysin päinvastoin, miten lie mahdollista... Luovuutta varmaan sekin, edes ihan pikkuisen. Tai oli luovasti perusteltu, kun kolme pistettä virheestä huolimatta kuitenkin napsahti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas, korjasin, kiitos! Virhe oli haamukäden, ei minun. :D Luovuus on hyvästä, mutta keskitie varmempi kuin liika heittäytyminen. Anna siis palaa, mutta älä liian hulluksi heittäydy. Ei siihen sen kummempaa reseptiä tarvitse. Tsemppiä koitokseen! Kymppi tulee.

      Poista
  2. Wtf imperLatiivi? Imperatiivi se ennen oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Imperatiivi on verbin modus eli käskymuoto edelleenkin, kyllä, hyvä, jee. Se vain menee lapsosilla sekaisin aikamuoto imperfektin kanssa, ja noista yhdistelmistä tulee välillä hauskoja.

      Poista
  3. Viikonlopun kunniaksi laitan alakoulunkin puolelta pari koekysymystä ja vastausta:

    1. Missä asteessa vesi kiehuu? Kuutosella (vastauksesta täydet pisteet...)
    2. Mikä rahayksikkö on Ruotsissa? Kruunu. Entä mikä yksikkö on Venäjällä? Klaava.

    Ja lopuksi pienen oppilaan kysymys kun puhuimme ammateista: Opettaja, missä sinä käyt töissä?

    Että silleen. Hyvää viikonloppua, blogissasi on aina ilo vierailla!

    T.Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, ihan mahtavia! Kiitos. :D

      Saksan tunnilla meillä oli muuten omina opiskeluaikoina karttatehtävä, ja kuvitteellinen turisti piti ohjata paikasta A paikkaan B. Opettaja joutui antamaan eräällä oppilaalle täydet pisteet, kun hän oli keksinyt suorastaan nerokkaan vastauksen: "Am besten gehen Sie mit dem Taxi."

      Poista
    2. Just... Noista tyhjärivi -tehtävistä tuli vielä mieleen e-luokassa pitämäni uskonnonkoe, jonka aiheena oli 10 käskyä. Kokeessa oli täydennettävä:

      1. Minä olen _____ _____ _____. Sinulla ei saa olla muita jumalia.

      No eräs pieni viehättävä neitokainen (nimi muutettu) täydensi rivit:

      Minä olen Sanna Susanna Sulonen. Sinulla ei saa olla muita jumalia.

      Ja lopuksi vielä toinen oppilaan kysymys. Käsittelimme dinosaurusten aikaa ja olin usealla tavalla havainnollistanut niiden ajankohtaa. Reipas nuorimies siinä minulta sitten vakavana kysäisi: "Olitko sinä jo syntynyt, kun dinot eli?" Ja minulla ei ollut tuolloin kuin parikymmentä vuotta eläkeikään...

      Iloa työhösi ja blogin pitämiseen, t. Pia-dino.

      Poista
    3. Apua, tyrskin täällä pitkin näyttöä…

      Poista